Polkuni yliopistoon...

Tieni yliopisto-opiskelijaksi ei ole ollut ehkä se helpoin, eikä tavallisin. Siksi minulle tuli ideaksi avata tänne blogiini hieman opintopolkuani, sekä hakuprosessia.

En ole koskaan ollut kovin hyvä koulussa. Peruskoulun jälkeen hakeuduin ammattikouluun lähihoitaja opintoihin, koska terveydenhoitoala tuntui itselleen luontevalta ja ala oli silloin vielä melko tuntematon. Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen pidin välivuoden, jonka jälkeen aloitin Terveydenhoitaja/Sairaanhoitaja AMK opinnot. Olen aina ollut hyvin käytännön ihminen ja 2009 ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen, vannoin, etten enää ikinä opiskele mitään.

Sain lähes heti valmistumisen jälkeen vakituisen terveydenhoitajan työn, jossa olen edelleen. Muistelen, että ensimmäisiä ajatuksia avoimen yliopiston opiskelusta minulla heräsi vuonna 2014. Tuolloin idea jäi kuitenkin ajatuksen tasolle. Muistelen, että 2015 hankin hoitotieteen pääsykoekirjat, mutta en koskaan niitä lukenut, enkä hakenut opiskelemaan.

Vuonna 2016 päätin kokeilla siipiäni avoimen yliopiston opiskelijana. Minulla oli jotenkin eriskummallinen ajatus, että tuskin pärjäisin yliopisto-opinnoissa, koska en ole käynyt lukiota. Olen sitä ikäluokkaa, jonne on kylvetty ajatus, että reitti yliopistoon kulkee aina lukion kautta. 2016 aloitin ravitsemustieteen perusopinnot, joista suoriuduin kiitettävästi. Yllätin itsenikin, kuinka hyvin niissä pärjäsin ja tämä valoi minuun uskoa, että voisin joskus pärjätä yliopisto-opiskelijana. Ravitsemustieteen perään jatkoin liikuntalääketieteen perusopintojen parissa. Nämä olivat minulle hyvin luontevia valintoja, koska olen tehnyt terveyden edistämistyötä pitkään ja ihmisten hyvinvointi kiinnostaa minua.

2017 päätin, että aion joskus hakea yliopistoon opiskelijaksi. Kiinnostuin Kansanterveystieteestä sekä hoitotieteestä. Kansanterveystiede tuntui kuitenkin enemmän itselleni sopivalta vaihtoehdolta. Löysin Itä-Suomen yliopiston tarjonnasta Terveyden edistämisen koulutusohjelman puoli vahingossa, tässä se oli! Se tuntui alusta pitäen omalta jutulta ja selvisi, että saisin hyväksi luettua aiempia opintojani melko paljon kyseisessä koulutusohjelmassa.

2018 hain ensimmäistä kertaa Terveyden edistämisen koulutusohjelmaan. Hain nk. avoimen väylän/ muun reitin yliopistoon kautta, jonne vaadittiin 25op laajuiset perusopinnot joko liikuntalääketieteestä/ergonomiasta tai kansanterveystieteestä. Pääsykoe oli aineistokoe, sekä lisäpisteitä sai hyvin suoritetuista avoimen yliopiston opinnoista. Pääsykoe meni tuolloin hyvin, mutta jäin varasijalle 11.

Sisäänpääsy prosentti on vuosi vuodelta ollut hieman päälle 3% luokkaa. Hakijamäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Terveyden edistämisen koulutusohjelma on yksi suosituimmista hakukohteista Itä-Suomen yliopistossa.

Hain uudelleen vuonna 2019, jolloin pääsykoe meni minulta huonosti, en saanut opiskelupaikkaa. Suoritin vuoden 2018-2019 välillä Kansanterveystieteen aineopinnot avoimessa yliopistossa. Vaikka en saanutkaan vuonna 2018 opiskelupaikkaa, pystyin suorittamaan samoja opintoja avoimessa yliopistossa, eli vuodet eivät menneet hukkaan. 2019 pääsykoe tuloksia kysyessäni otin yhteyttä yliopiston lehtoriin ja kysyin, mitä minun kannattaisi opiskella seuraavana vuonna, jotta se tukisi seuraavaa hakuprosessia. Tuolloin lehtori mainitsi, että keväällä 2020 on tulossa ensimmäistä kertaa hakuun Terveyden edistämisen maisterihaun kohde, jossa voi suuntautua väestön terveyden sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Hänen mukaansa minun kannattaisi hakea sen väylän kautta, koska minulla on terveydenhuoltoalan AMK tutkinto + paljon aiempia avoimen yliopiston opintoja.

Suoritin vuonna 2019 terveyden edistämisen sekä terveystiedon perusopinnot 25op avoimessa, koska niitä vaadittiin maisterihaun silloisissa hakukiriteereissä. Keväällä 2020 hain Terveyden edistämisen koulutukseen jälleen pääsykokeen, sekä maisterihaun kautta. Pääsykoe oli etänä, ja se meni minulla huonosti. Kokeessa oli hyvin vähän aikaa, ja en itse ole parhaillani taistellessani aikaa vastaan. Pääsin yliopistoon kuitenkin Maisterihaun kohteessa, pelkillä papereilla. Muistan vielä tuon 15.6.2020 aamun, jolloin sain tiedon opiskelupaikasta. Olin juuri edellisellä viikolla saanut tiedon, etten päässyt pääsykokeiden toiseen vaiheeseen. Menin aamulla töihin ja työsähköpostiin oli tullut Opintopolun onnitteluviesti opiskelupaikasta!

Pääsin siis tutkinto-opiskelijaksi pelkillä papereilla, ilman pääsykoetta. Se vaati paljon työtä, pettymyksiä, uskoa omiin kykyihin. Sinnikkyyttä, niin kuin tuo ym. lehtori minua kuvaili, kun kerroin hakuprosessini yliopistoon. Olen esimerkki siitä, ettei yliopistoon pääse vain huippulahjakkaat lukion käyneet, vaan sinne voi päästä kuka tahansa. Uskon, että kaikilla pieleen menneillä pääsykokeilla on ollut joku merkitys ja ne ovat opettaneet minua arvostamaan opiskelupaikkaa aivan toisella tavalla. Tekstistä tuli pitkä, mutta niin on ollut taipaleenikin tähän pisteeseen. Minulta saa mielellään kysyä lisää opinnoista.

Alla kuvattuna vuoden 2021 valintaperusteet:

Valintaperusteet: 

Maisterihaussa valitaan enintään viisi (5) opiskelijaa terveysliikunnan maisteriopintoihin.

Hakija, jolla on aikaisempi soveltuva terveysalan amk-tutkinto voi hakea suorittamaan terveystieteiden maisterin tutkintoa suoritettuaan avoimessa yliopistossa seuraavat opinnot:

• Terveysliikunnan/liikuntalääketieteen perusopinnot (25-30 op) vähintään hyvin arvosanoin (3/5)
• Terveysliikunnan/liikuntalääketieteen aineopintoja (35 op)
• Tutkintoon soveltuvat sivuaineopinnot (25 op)

Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, tehdään valinta ensisijaisesti perusopintojen arvosanan perusteella ja toissijaisesti tutkintoon soveltuvien muiden opintojen määrän perusteella.

Pelkän AMK-tutkinnon suorittaneita ei maisterihaussa voi valita.

Täydentävät opinnot

Valituksi tulleen opiskelijan voidaan edellyttää täydentävän opintojaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti (enintään 60 op). Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon.

Täydentävät opinnot ovat noin yhden vuoden päätoimiset opinnot. Niiden jälkeen opiskelija voi jatkaa maisteriopinnoissa.

Opiskelijaksi hyväksytyn tulee suorittaa maisterin tutkinnon lisäksi tutkintoon kuulumattomina täydentävinä opintoina (yhteensä 60 op) seuraavat opinnot:

• Yleisiä akateemisia sekä tutkimus- ja menetelmäopintoja (19 op)
• Terveyden edistämisen opintoja (n. 25-30 op)
• Kandidaatin tutkielman (10 op) ja siihen liittyvä seminaarisarja (4 op)

(Lähde: Terveysliikunta, terveystieteiden maisteri (2 v) - Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Kuopion kampus - Opintopolku.fi)

Alhaalla kuva minusta vuonna 2018. Odottelen ensimmäisten pääsykokeiden alkamista. 

Seuraavassa blogitekstissä tulen avaamaan teille ensimmäisen vuoden opintojani.