Kouluterveydenhuolto ja COVID-19 aika

08.08.2021

Olen työskennellyt koulu- sekä opiskeluterveydenhuollossa yhteensä yli 10 vuoden ajan, viimeiset 6 vuotta kouluterveydenhuollossa. Olen ollut poissa työstä 8kk jäätyäni ensiksi opintovapaalle, tämän jälkeen vanhempain vapaalle.

Korona virus rantautui Suomeen talven 2020 aikana. Kerkesin työskentelemään kouluterveydenhuollossa kevään 2020, sekä syksyn 2020 ajan. Keväällä 2020 koulut suljettiin ja oppilaat määrättiin etäopetukseen. Tämä aika näkyi itselläni, että asiakas määrät laskivat, koska oppilaat eivät olleet koulussa, eikä vastaanotolla saanut tulla lainkaan oireisena. Vaikka asiakas määrät laskivat, lasten ja nuorten haasteet eivät häviä mihinkään.

Monissa kaupungeissa kouluterveydenhoitajat siirrettiin etäkoulun ajaksi muihin työtehtäviin. Kun terveydenhoitajat kysyivät, miten heidän omien töiden kanssa toimitaan? Vastaus oli, että ne tehdään myöhemmin. Itse sain työskennellä omassa työtehtävässäni kevään 2020 ajan. Omalla kohdallani töitä kuitenkin siirtyi syksylle, koska kokoontumisrajoitukset estivät mm. koululääkäritapaamiset.

Syksy 2020 alkoi kouluterveydenhuollossa korona ajan jälkiä korjatessa, sekä HPV rokotuksia käynnistäessä. Syksyyn 2020 osui poikkeuksellisesti poikien HPV rokotusten aloitus, joka tarkoittaa 2-3 rokotusta/ oppilas. Omalla kohdallani oppilaita oli noin 200kpl. Asiasta käyntiin paljon keskustelua mm. terveydenhoitajien keskustelufoorumilla ja moni pohti, miten ihmeessä saa rokotukset hoidettua kevään rästien lisäksi?

Kouluterveydenhuollon resurssit ovat pysyneet samoina niin kauan, kun olen ollut terveydenhoitajana. Oppilaiden määrät ovat laskeneet, mutta ongelmat sekä moniongelmaisuus lisääntyneet. Missään vaiheessa ei ole kyseenalaistettu, tulisiko resursseja nostaa? Tai kyllä me terveydenhoitajat sen tiedämme, että resursseja tulisi lisätä, mutta siihen se jääkin.

Itsestäni on mielenkiintoista, että toisaalta terveydenhoitajan työtä vähätellään siirtämällä terveydenhoitaja muihin tehtäviin. Koska eihän ennaltaehkäisevällä työllä ole merkitystä. Osaako päättäjät yhtään ajatella, kuinka kalliiksi masentunut tai itsetuhoinen nuori voi yhteiskunnalle tulla? Kuinka kustannustehokasta voisi olla, jos terveydenhoitaja voisi tukea nuorta. Ei vaan terveydenhoitaja siirretään vuodeosastolle, tai koronapuhelimeen vastaajaksi.

Olen nyt viime viikkojen aikana mielenkiinnolla seurannut ohjeistusta 12-15- vuotiaiden korona rokotusten aloituksesta. Suurimmassa osassa Suomea rokotukset hoidetaan yllätys yllätys, kouluterveydenhuollossa. Eli siellä, missä hoidetaan kevään 2020, syksyn 2020, kevään 2021 rästejä, sekä hoitovelkaa. Luin lehtiartikkelin Porvoosta, jossa Porvoon kaupunki on linjannut, ettei kouluterveydenhoitaja hoida rokotuksia, koska heillä on jo muutenkin paljon töitä. Joissakin kaupungeissa rokotuksia hoidetaan ylityönä iltaisin, sekä viikonloppuisin. Suomessa käytännöt vaihtelevat tosi paljon ja tämä on mielestäni väärin. Itse uskon, että työskentelee missä päinä Suomen hyvänsä töitä on varmasti paljon. Itse kaipaisin tähän yleistä linjausta. Porvoolle hatunnosto terveydenhoitajien jaksamisen huomioinnista!

On täysin eri asia rokottaa lapsia ja nuoria, kuin aikuisia. Aikuisten kohdalla 5 minuutin rokotusaika voi ollakin realistinen, mutta lapsen ja nuoren kohdalla ei. Lapset ja nuoret voivat pelätä/ jännittää rokotuksia, heidän rokottamiseen tarvitsee huoltajan luvan + lukujärjestykselliset haasteet koulussa.

Alla pikaisella 5 minuutin selauksella asiaan liittyviä uutisotsikoita:

"Kouluterveydenhuollossa paikkaillaan viime vuoden väliin jääneitä käyntejä - lähikuukausina kouluterveydenhoitajiakin saatetaan siirtää koronarokottajiksi"

"Salla aikoo rokottaa 12-15 -vuotiaat lapset ja nuoret ripeästi kouluterveydenhuollossa - johtava lääkäri: "Terveydenhoitajat ovat valmiina heti koulun alettua"

"Siun soten lääkäripula vaikuttaa myös kouluterveydenhuoltoon: terveystarkastuksia on tehty lomallakin"

"Yli viiden sadan kuopiolaisen koululaisen terveystarkastus jäi tekemättä viime lukuvuoden aikana"

"Koronan takia rästiin jääneitä koululaisten terveystarkastuksia jatketaan mahdollisesti vielä syksylläkin"

Lähde. Yle uutiset.

Miksi kouluterveydenhuollon ja kouluterveydenhoitajan tulee olla aina se, joka venyy? Hänelle voidaan määrätä mitä tahansa työtehtäviä ilman lisäkorvausta tai resurssia. Jos terveydenhoitajan työstä viedään 3 viikkoa pois rokotuksiin, sinä aikana terveydenhoitaja voi tarkastaa 60 lasta. Mihin nämä 60 lasta ohjataan, jos heidän tarkastuksia ei kyetä tekemään? Noh, niin ei tule tapahtumaan, koska yleensä terveydenhoitajien työmoraali on korkea ja he repivät tarkastuksiin ajan omasta selkänahastaan. 

Surullista sanoa, että onneksi olen äitiyslomalla, enkä töissä. 

Kuvan lähde: YLE uutiset 4.8.21.  

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita